Kiinalainen Uudenvuoden juhla Spring Festival on käsillä. Tiikerin vuosi päättyy 2. helmikuuta, ja muuttuu Jäniksen vuodeksi 3.2.

Tämä on kuulemma logistinen painajainen, kun kymmenet miljoonat kiinalaiset lähtevät kaupungeista maaseudulle. Perheet viettävät uudenvuoden aaton ja päivän vanhempiensa luona, eli todennäköisesti kaupungissa ja ravintoloissa on melko rauhallista? Uutena vuotena aikuiset vaihtavat keskenään punaisia kirjekuoria, joissa on rahaa, lapset saavat lahjoja. Ja ilotulitusraketit häätävät pahat henget matkoihinsa.

Uuteen vuoteen kuuluu paljon kaikenlaisia uskomuksia: esim. jos peset hiukset uudenvuoden päivänä, peset samalla koko vuoden hyvän onnen pois, ja sanaa "neljä" pitää välttää, koska se kuulostaa samalta kuin sana "kuolema". Sitä onkin helppo välttää, koska se on joka tapauksessa niin vaikea sanoa... Myöskään saksia tai veitsiä ei saa käyttää, ettei vahingossa leikkaa pois koko vuoden onnea.

Me pääsimme siis muuttamaan hotellista kotiimme juuri ennen tätä painajaista, ja voimme nyt kaikessa rauhassa laitella kotia kuntoon sillä aikaa kun muut juhlivat. Viisi pientä kiinalaista miestä kasasi kaikki huonekalut, joten itse voimme keskittyä tavaroidemme järjestelyyn matkalaukuista kaappeihin.

Asunto sijaitsee Yan Lord Townin isolla vartioidulla kerrostaloalueella, 4h + k + 2 parveketta, 14. kerros. Asunnossa väitetään olevan 122m2, mutta siihen on kyllä varmaan laskettu jo naapurinkin neliöt, tai ainakin parvekkeet ja hissiaulat… Huoneet ovat melko pienet, mutta ehkä me jotenkin kaksin mahdutaan. Pienenpieni vierashuonekin odottaa tännepäin eksyviä matkalaisia.

Meidän kotitalo, Block 8                                                                   Maisema olohuoneen parvekkeelta

Tämän asunnon valintaan vaikutti lähinnä sijainti: Pertin työmatkan sujuvuus, metrolinjan no. 2 aseman läheisyys, josta helppo ja nopea yhteys keskustaan (13min), sekä Carrefour supermarketin läheisyys. Vuokraan kuuluu myös hyvän klubitalon palvelut: ilmaiset kuntosali, sulkapallo ja uimahalli. Plussana myös (ehkä?) klubitalossa oleva balettikoulu… Heti kun ehdin, menen sinne utelemaan, mahtaisiko siellä olla myös aikuisbalettiryhmää, vai joudunko tutuilemaan 7-vuotiaiden seassa. =)

Myös asunnossa oleva lattialämmitys tuntui näillä keleillä erityisen houkuttelevalta. Samoin osittain se, että asunto oli tyhjä, ja saimme valita mieleisemme huonekalut, asunnon omistaja maksaa. Vaikka se sitten teettikin vähän extravaivaa itselle.

Kaikki oli sovittu ja kaiken piti olla ok, mutta yllättäen muuttoa edeltävänä päivänä kaikki ei mennytkään ihan putkeen. Nykyinen omistaja ei tiennytkään mitään lattialämmityksestä, siinä on ilmeisesti jotain vikaa (koska se ei toimi!), jota nyt ei ainakaan enää ennen uutta vuotta saada korjattua. Nettiyhteyttä ei saatu toimimaan, signaalissa on jotain vikaa. Satelliittikanavat ei näy tv:ssä. Klubitalon käytöstäkin olisi pitänyt muka itse maksaa, vaikka se sovittiin kuuluvaksi vuokraan. Saatiin kuitenkin asuntovälittäjä ymmärtämään että me TARVITSEMME nettiyhteyden, ja klubitalon käyttö KUULUU vuokraan, heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Lattialämmitys korjataan ensi tilassa uuden vuoden jälkeen, samoin satelliittikanavat.

Eli nyt meillä on kaikki huonekalut kasassa ja paikoillaan, myös kuivauskone parvekkeella pesukoneen seurana. Huoneisto on myös nk. siivottu, mutta kiinalaisen AYI:n jäljiltä tosin ihan hiukan tekee mieli vielä itsekin kulkea ympäriinsä rätin kanssa. Työtä teettää vielä varsinkin keittiö, jonka kaapit on pakko vielä pestä itsekin, samoin kaikki astiat on pestävä, ja käytettävä sanitizerissa… Eli se vehje mitä luulimme uuniksi, jollain tavalla ehkä desinfioi astiat? Hanasta tulevaa vettähän täällä siis EI VOI juoda, mutta pakko kai sillä on astiat pestä?

 Ja sen jälkeen pitää jotenkin yrittää saada keittiön melko minimaaliseen kaappitilaan mahtumaan kaikki astiat ja ruuat. Eilen haettiin Carrefourista kärryllinen perustarpeita, joilla päästään alkuun. Kauppakuitti oli 80cm pitkä. Onneksi oli oma pikku musta Buick ja autonkuljettaja apuna kaiken sen tavaran kantamisessa (hauskaa, tähänhän alkaa jo ihan tottuun…)! Carrefour-keikka sinänsä oli aika raskas – marketti on aivan valtava! Ja sieltä saa ihan mitä vaan. Esim. jos haluaa varmistaa laittavansa oikein tuoreita sammakonreisiä tai käärmekeittoa, niin ei kun Carrefourin altaasta elävä sammakko tai käärme kainaloon vaan! Mutta jo pelkästään riisin ja öljyn valinta tuotti tuskaa, koska vaihtoehtoja oli silmänkantamattomiin. Suola ja kananmunat jäi vielä löytymättä, kun jaksa loppui kesken.

Käytiin juhlistamassa uuden vuoden aattoa kaupungilla. Liikkeellä oli melko vähän ihmisiä, metrokin oli lähes tyhjillään. Melkoista räiskettä ja pauketta kuului joka puolelta jo 6sta lähtien illalla, ja pauke lisääntyi valtavaksi jytinäksi mitä lähemmäs puoltayötä tultiin. Kiinalaiset kuulemma rakastavat nimenomaan paukkuvia raketteja – ei muuta väliä kun vaan lähtee kova ääni!

Käytiin syömässä pienessä peruskiinalaisessa vähän rähjäisessäkin ravintolassa, jossa uudenvuoden juhlinta rajoittui kiinalaisen akrobatian katsomiseen tv:stä. Jälkiruuaksi käytiin Costa Coffeessa nauttimassa Cafet Americano, Cappuccino ja porkkanakakku!

Nanjing Roadia kävellessämme eteen osui legendaarinen Peace-hotelli ja sen hämyinen baari. Tummansävyisessä baarissa nautimme mainion live jazzbändin soitosta ja chileläisestä punaviinistä. Ja englantia puhuvista tarjoilijoista… Tunnelma oli vähän kuin jostain 1920-lukua kuvaavasta amerikkalaisesta elokuvasta.

 

 

 

Juuri ennen puoltayötä siirryimme Bundin joenrantabulevardille ihailemaan upeasti valaistua öistä Shanghaita: vanhan puolen komeat 1900-luvun alun rakennukset: vanhoja pankkeja, konsulaatteja ja sanomalehtien toimituksia, joihin on nykyään saneerattu taidegallerioita, muotiliikkeitä ja hienoja ravintoloita, ja vastakohtana Huangpu-joen toisella puolella nykyaikainen Pudongin businesskeskus valtavine pilvenpiirtäjineen. Vaikuttavaa, kaunista.