Vastakohtana välillä (=aina..) hektiseltä tuntuvalle Shanghain kiireiselle ihmisvilinälle ja liikenteen kaaokselle voi mennä esim sunnuntai-iltapäivää viettämään johonkin Shanghain monista puistoista. Puistot luovat hauskan kontrastin suurkaupungin metelille ja kiireelle: puistoissa ihmiset näyttävät yhtäkkiä olevan kuin toisessa maailmassa: Kukaan ei ole koskaan kuullutkaan kiireestä. Ihmisten määrä tosin on vakio: kiinalaisia on aina joka paikassa PALJON, mutta puistossa se ei niin ahdista, koska ihmiset istuvat paikallaan tai liikkuvat rauhallisesti.

Aamuisin väki kerääntyy tiettyihin puistoihin ”aamuvoimisteluihinsa”: tai chi, qhigong, asahi, mitä kaikkia niitä lieneekään. Varmaan valtava määrä erilaisia versioita, jotka kaikki jollain tapaa lisäävät terveyttä, keskittymiskykyä, kehotietoisuutta, harmoniaa, iloa ja sisäistä voimaa. Sanoi ainakin Lily Shen, USAssakin opiskellut ja opettanut ”Taiji teaching excellence”, jonka tai chi tunnilla olimme yhtenä aamuna, omassa kotipihassa. Taijiquan (T´ai Chi Ch´üan) on vanha kiinalainen taistelutaito, jonka hitaat, pehmeät liikkeet sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Minusta se muistutti lähinnä hidastetun kävelyn ja tanssin välimuotoa, välillä tasapainoilua yhdellä jalalla, kiinalaisen vingutuksen soidessa taustalla. En tiedä oliko se Yang-tyyliä vai Tung-tyyliä, meillä ainakin oli ihan oma tyylimme... Suomessa yhden tai chi –yhdistyksen nimi on hauska: Hiipivät lohikäärmeet =) Päämääränä tai chissä kuulemma kehon ja mielen rentouttaminen, erilaisten tukosten ja jännitysten avaaminen sekä elinvoiman (chi) tasapainottaminen ja vahvistaminen.

Iltapäivisin puistot, mm Fuxing Park, ovat täynnä ihmisiä. Suurin osa ihmisistä näyttää olevan tullut puistoon tekemään ei-mitään. Väki istuu penkeillä, loikoilee piknikvilteillä, syö eväitä, rupattelee, lapset hyörivät ympärillä, puhaltelevat saippuakuplia. Vanhempi väki vain torkkuu auringonsäteiden lämmössä. Vanhemmat miehet pelailevat mahjongia ja kiinalaista shakkia, siellä täällä on myös korttirinkejä: pöytien ääressä, kivirappusilla, nurmikolla. Yhtään naista en nähnyt korttiringeissä, mahjong sen sijaan näytti olevan ”sallittua” myös naisille. Naisia näytti kiinnostavan enemmän esim kutominen.

 

Perheet pienten lasten kanssa pelailevat jalkapalloa, sulkapalloa, rullaluistelevat, lennättävät leijoja, syöttävät puluja, onkivat kultakaloja. Jotkut näyttävät olevan keskittyneitä johonkin omaan harjoitukseensa (??): luulin ensin että puussa on jotain ihmeellistä mitä ihmiset katsoivat – ehkä kissa joka ei pääse alas, tai oksiin tarttunut leija, mitä lie. Hetken aikaa jaksoin tuijottaa... Ei siellä mitään ollut.

 

Puistossa voi myös vaikkapa laulaa – törmäsimme ”oopperalaulajaan” ja toiseen enempi karaoketyyppiseen ”laulajaan”.  Tai siellä voi pyöriä pyöreässä muovisessa hökötyksessä vedessä (!), tai vain istuskella, lukea ja juoda teetä.

 

Hauskin ohjelmanumero on kuitenkin ehdottomasti kiinalaiset puistotanssit. Jotkut tanssivat  äärimmäisen keskittyneesti, antaumuksella ja voimakkaasti elehtien ja ilmeillen. Tanssijoita on sekä pariskuntia, että naisia keskenään. Yhtään miesparia ei sen sijaan näkynyt. ”Tiskijukat” vääntävät kiinalaista vingutusta kaiuttimista, rytmiryhmä ravistelee marakasseja , kymmeniä pareja pyörähtelee ”tanssilattialla”. Länsimaalaiset jotka ovat eksyneet paikalle, hymyilevät suu korvissa, ja ottavat valokuvia ja videonpätkiä. Iloista ilmaista viihdettä!

 

Oma erikoisuutensa puistotouhuissa on viikonloppuisin People’s Squaren laitamille Civilized Parkiin (!!) kerääntyvät vanhemmat ja isovanhemmat, jotka yrittävät auttaa lapsiaan, lapsenlapsiaan löytämään aviomiehen tai –vaimon! Kiinalaiset nuoret on näköjään hemmoteltu niin ettei enää mitään tarvitse itse tehdä.... Vai lienevätkö niin kiireisiä? Joka tapauksessa puisto on viikonlopuisin täynnä vanhempia ihmisiä, jotka laittavat esille lappusia, joissa kerrotaan minkälainen tapaus heillä olisi tarjota aviopuolisoksi... Lapuissa kerrotaan yleensä ainakin ikä, pituus ja palkka, monilla on lisäksi kuva, ja muuta olennaista lisätietoa. Tarina ei kerro kuinka nämä täsmähaut mahtavat toteutua, mutta siitä päätellen kuinka paljon siellä on väkeä, voisi kuvitella että joku on joskus sieltä puolison löytänytkin!