Shanghai pisti kyllä ihan parastaan juuri sinä aamuna kun suomivieraamme Tuula ja Jussi saapuivat: kaupungin yllä AINA leijuva harmaus oli väistynyt pois, tilalla lähes kirkas sininen taivas muutamine pilvenhattaroineen! Myös poliisilaitoksella rekisteröityessä kaikki sujui hetkessä ja ongelmitta - ensimmäistä kertaa.

Shanghaihin tutustuminen aloitettiin pienesti lähiympäristöstä: ensin meidän compound kävellen kiertäen, sitten kuljettajan viemänä maailman korkeimpaan baariin Shanghai World Trade Centeriin katsomaan kuinka paljon Shanghaita oikein onkaan kahdeksi viikoksi valloitettavana, ja illan päätteeksi taksilla JinQiaoon perushyvään peruskiinalaiseen ravintolaan Tai Sheng Yuan, kokeilemaan ruuan saamista suuhun puikoilla. Ja hyvinhän se sujui heti kättelyssä!

Ensimmäinen puikkoruokailu, Tai Sheng Yuan

Ensimmäisen päivän vietimme opaskoira Sadun suunnitteleman perusnähtävyyskierroksen merkeissä, jolla yritimme antaa vieraille kattavan kuvan Shanghain kuuluisimmista paikoista ja yleisnäkymän kaupungista ja sen suuruudesta. Kierrosta helpotti ja nopeutti se, että kuljettajamme Mr Ding oli valjastettu mukaan koko päiväksi. Nähtiin Financial Center, Jin Mao ja Oriental Pearl, Bund, Shanghain ensimmäisen kommunistisen kaupunginjohtajan Chen Yin (ei siis Maon, kuten monet turistit luulevat...) patsas, Nanjing Road, Peace-hotelli, Jing’An temppeli, Jing’An puisto päivätansseineen, Bali Laguna ravintola, Hengshan Roadin ravintoloita plataanipuiden katveessa, Fuxing puisto, Xintiandi, YuYuan Garden.

YuYuan Garden iltahämyssä

Bali Lagunassa, Jing'An Park

Näin vierailla oli heti yleiskuva kaupungista, ja sitten ei muuta kun oppaan ja opaskirjojen ja karttojen avustuksella valitsemaan mielenkiintoisia paikkoja tarkempaa tutustumista varten! Ja niitähän riitti: feikkimarkkinoista antiikkimarkkinoihin, kanavan varren vihannestoreista temppeleihin, Oriental Pearlin Shanghai museosta Tianzifangin taidekujien hämyisiin iltabaareihin, silkkimuseosta astiamarkkinoille.... Ehdimme myös kävellä kiireettömästi pitkin aurinkoista Nanjing Roadia, vehreää People’s Squarea ja turistien täyttämää Bundia. Tuula ja Jussi tykästyivät kiinalaiseen ruokaan, ja ruokapaikkoja kokeiltiinkin sitten vähän laidasta laitaan. Kiertelimme vanhan kaupungin vihanneskaduilla, katselimme ihmisten arkitouhuja pyjamissaan pikku kujilla. Toki räätälitkin pistettiin töihin. Ja takkejahan niistä tuli =).

Kansainvälisen koulun turistikyselyssä Nanjing Roadilla

Jussi neuvoo kaverille seuraavan siirron

Bundilla sinistä taivasta taivastelemassa, Atanu Cafe & Lounge

Aamuauringon noustessa, meidän kanavan varressa

Vihannesmyyjät olivat paikalla jo ennen kuutta

Samoin hiipivät tiikerit..

Antiikkimarkkinoilla, Dong Tai Lu

Yritimme seurata osaavien mahjongpelaajien siirtoja

Omatoimimatkailijat kävivät myös keskenään katsomassa ainakin Zhou En Lain kotitalon, kommunistisen puolueen päämajan, Jing’An temppelin, Jade Buddha temppelin, ja enhän edes tiedä mitä kaikkea. Itse kun yritin välillä suorittaa liikuntaohjelmaani juoksulenkeillä ja balettitunneilla, kaupunkikävelyiden lomassa.

Yksi päivä käytettiin tutustuen Qibaoon, Shanghai Old Towniin, Minhangin alueella. 45min metromatkan päässä meiltä oleva ”vesikaupunki”, pala mennyttä Shanghaita, pala vanhaa Kiinaa. Qibao (七宝) = Seitsemän aarretta, on perustettu Pohjoisen Song Dynastian aikana (960-1126) ja kasvanut vauraaksi kauppakeskukseksi Ming (1368-1644) ja Qing Dynastioiden aikana (1644-1911).

Koristeellisia taloja, kanaalien ylle kaartuvia siltoja, ravintoloita, gallerioita, tatuointiliikkeitä, puisten paljujen ja ämpäreiden valmistajia, perinteisiä teehuoneita – tätä kaikkea on Qibaon vanha kaupunki.

 

Näihin miniatyyrituoleihin mahtuu istumaan ainoastaan noin peukalonkokoinen hippiäinen...

Alueelle pääsee ilmaiseksi, mutta me maksoimme 30RMB pääsymaksun, jolla pääsi tutustumaan kaikkiin alueen pieniin museoihin: näimme mm pronssisen kellon, joka oli mystisesti ilmestynyt kaupunkiin ei-mistään, tupsahtanut joen virran mukana samana päivänä kun temppeli valmistui. Tutustuimme miniatyyrimuseoon ja “sirkkasaliin”, jossa on näytteillä kaikkea kotisirkkoihin liittyvää ja jossa järjestetään myös sirkkatappeluita. Qibao tunnetaan kuulemma hyvänä paikkana ostaa itselleen mahtava taistelusirkka, ja niitä myydäänkin joka puolella pienissä häkeissä. Jätettiin kuitenkin sekä taistelusirkat että paahdetut välipalasirkat ostamatta.

Nautimme kuitenkin ainoastaan tuttuja ja turvallisia dumplingeja, vaikka tarjolla olisi ollut tosi paljon toinen toistaan jännittävämmän näköisiä snacksejä: tunnistettavia olivat mustekalat, sammakot, pikkulinnut, sokeripäällysteiset tikut. Suurin osa herkkujen sisällöstä jäi meille kuitenkin arvoitukseksi.

     

Länsimaisia turisteja ei paikalla juurikaan ollut, mutta paikallisia sitten sitäkin enemmän! Kapeat kujat olivat jopa hivenen ahdistavan oloisia, väkeä kun oli sananmukaisesti mustanaan, ja tungos oli todella tiivis!

 

 

Nähtyä tuli sitten meidänkin ensimmäinen akrobatiaesityksemme Shanghaissa: Kaleido. Nimi Kaleido juontaa juurensa kaleidoskoopista, jossa voi nähdä loputtoman määrän muotoja ja mahdollisuuksia, "Kaleido" viittaa kuulemma Kiinan tulevaisuuteen. Kyseessä on puolitoistatuntinen multimediashow, jossa on yhdistelty kiinalaista akrobatiaa, sirkusta, kamppailulajeja, modernia tanssia, klassista balettia, laulua. Onpa vähän vaikutteita myös skeittailusta ja parkouristakin. Esiintyjien keski-ikä on 20v, mutta osa esiintyjistä oli kyllä huomattavasti tätäkin nuorempia.

Kerrassaan vaikuttavaa ja viihdyttävää nähtävää, äärimmäisen notkeita mutta samalla voimakkaita akrobaatteja! Vielä kun paikallisetkin osaisivat arvostaa esitystä sen verran että saapuisivat paikoilleen istumaan ajoissa, eikä vasta 15min esityksen alkamisen jälkeen...

Bongasimme myös mukavan livemusiikkibaarin: The House of Blues and Jazz, 60 Fuzhou Road, lähellä Bundia. Kuin tilauksesta paikalla oli saapuessamme ranskalais-espanjalainen flamencokitaristi-laulaja Daniel Fernandez, jonka espanjan- ja ranskankieliseen lauluun ja taiturimaiseen kitaransoittoon jäimme koukkuun ihan heti. Eikä yhtään hullumpi ollut paikan House Bändikään myöhemmin illalla: Roberto Santamaria and his Cuba jazz band. Roberto itse oli varsinainen showmies, mutta myös “el maestro del ritmo”. Soulahtava ääni, rockahtavaa ja funkahtavaa afro-kuubalaista musiikkia...

Daniel Fernandez ja uusi fani

Kävellessämme keskustan kaduilla innostuin kirjakaupasta ostamaan opuksen ”The streets of changing Fortune – Six Shanghai walks”, jossa esitellään seikkaperäisesti kuusi mielenkiintoista kävelyreittiä eri puolilla kaupunkia, valokuvin ja historiallisin selostuksin.

Valitsimme kirjasta reitin no. 6, suuntasimme metrolla reitin alkuun, ja lähdimme kirja kädessä ja kamerat kaulassa tutkimaan pieniä kujia ja taloja ”Outside the Concessions”, YuYuan kadun alueelle. Tässä osassa oli enimmäkseen 20- ja 30-luvuilla rakennettuja rakennuksia, jolloin kaupunki laajeni länteen päin. Täällä maa oli silloin halvempaa, joten tänne asettui sekä ulkomaalaisia, jotka eivät halunneet maksaa turhan korkeita vuokria, mutta myös rikkaita kiinalaisia, jotka pystyivät tänne rakentamaan unelmiensa huviloita.

Nautiskelimme rauhallisesta kävelystä melkein tyhjillä pikku kujilla – käsittämätöntä, että keskeltä miljoonakaupungin kuhinaa ja ihmisvilskettä löytyy jotain näin rauhallista! Näimme Art deco-tyyliä, Tudor-tyyliä, perinteistä kiinalaista tyyliä, viiniköynnöskaaria kujien yllä, monia pieniä kauniita yksityiskohtia mm ikkunanpuitteissa, talojen päätykolmioissa, postilaatikoissa, rautaporteissa. Enkä ennen ollut kiinnittänyt huomiota siihenkään, että talot on yleensä rakennettu kohti etelää: talon takaseinä on pohjoisen suuntaan, yleensä ilman ikkunoita, ettei kylmä pohjoistuuli pääse tuivertamaan sisään, ja etuseinä ja puutarha etelää ja aurinkoa kohti.

       

Viiniköynnökset ja pyykit ja sähköjohtoviritykset sulassa sovussa sisäpihan kujalla

Tätähän Tampereella Satakunnan sillalla kutsuttaisiin taiteeksi..

Löysimme rauhallisia, lähes tyhjiäkin katuja!

   

Talveen on varauduttava hyvissä ajoin. Vaikka karvarukkaset 20 asteessa saattaakin tuntua hiukan liioittelulta..?

Kaksi viikkoa kiertelimme kohtuullisen ahkerasti (joka tarkoittaa monta tuntia joka päivä) pitkin Shanghain katuja, mutta kaikkeahan nyt ei siltikään ehtinyt nähdä, kokea, maistaa. Toivottavasti kuitenkin pystyimme välittämään ensimmäistä kertaa Kiinassa matkaaville pienen makupalan Shanghain tunnelmaa, ja ehkä perinteiseen turistimatkaan verrattuna erilaisiakin kohteita?

 

Seinäkirjoitus Qibaossa: Olimme vaimoni kanssa täällä jälleen, suutelimme uudelleen täällä - ah niin romanttista.