Uuden vuoden juhlinnan jälkeen seurasikin sitten viisumin uusintaretki = pitkä viikonloppu Hongkongissa 10 - 14.2.2011. Sääennuste näytti lähtiessämme +23, mikä ei tuntunut ollenkaan huonolta, varsinkin kun Shanghaissa oli tosi harmaata ja sateista ja koleaa.

Dragonair yllätti positiivisesti tarjoilullaan ja palvelullaan: harvoin olen saanut niin maistuvaa lentokoneruokaa! Eikä chileläinen punaviinikään ihan huonoa ollut. Lento Shanghaista kesti 2h 15min.

Matkasimme lentokentältä Kowloon Stationille ensin MTR-junalla (23min), siitä edelleen shuttle bussilla Marco Polo Hongkong –hotelliin, Tsim Sha Tsuissa. Erittäin toimiva ja helppo järjestelmä.

Punaisia takseja ja muuta liikennettä pilvenpiirtäjien katveessa Hongkongin saarella

Hotellissa kävi niin ikävästi että koska hotelli oli ihan täyteen buukattu, ”jouduimme” ylimpään, 17. klubikerrokseen, jossa heti tullessamme tarjoiltiin ilmaisia drinkkejä ja snackseja. Continental Club oli sisustettu vanhaan malliin: paljon tummaa puuta, erilaisia pulleita nojatuoleja kultaompelein koristelluin kankain, kippuraisia pöydänjalkoja, yksi ruusu kauniisti pienessä maljakossa joka pöydässä...
Ja, mikä parasta: tarjoilijat frakeissaan, hopeiset tarjottimet sormenpäiden varassa, toinen käsi kauniisti selän takana, toivat hymyilevän ystävällisesti kaikkea mitä keksi pyytää. Tai ei tarvinnut edes pyytää: "Can I get you anything Madam?", "Would you like to have a cup of coffee perhaps, or some red wine Madam?"

Jopa aamupalalla, joka oli periaatteessa seisova pöytä, tarjoilija ystävällisesti otti murokulhoni tarjottimelle ja toi pöytään. Sekä aamupala että iltasnacksipöydät olivat täynnä tuoreita marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä, ihan mitä vaan herkkuja, ja varsinkin iltasnacksit olivat aivan ihanan näköisiä ja makuisia: pienenpieniin valkoisiin erimuotoisiin kulhoihin tehtyjä pikkupaloja. Esim. sushia, coctailtikkuihin keihästettyä parmankinkkua ja mangoa, paistettua vesimelonia ja vuohenjuustoa, ankan kieltä, ostereita, juustopiirakoita... Kera mainioiden viinien. Nautinnollista.

"May I get you some more champagne Madam?"

Ostereita, parmankinkkua ja mangoa, maissikanaa, avokadotahnaa

Huone oli reilun kokoinen, tuli mieleen kuin olis asunut Titanicin sviitissä. Huone oli siis tehty laivan hyttiä matkivaksi, mutta vähän reilumman kokoinen. Sänkykin oli vähän enemmän kuin King Size. Ja huonepalvelu kävi vaatimattomasti kaks kertaa päivässä, varmistamassa että meillä oli kaikki hyvin. Hauska yksityiskohta: petivaatteet pedattiin eri tavalla aamulla ja illalla, ja illalla sängyn jalkopäähän ilmestyi lisäksi tarjotin, jossa seuraavan päivän sääennusteet, pesulapussi yms., yöpöydille vesipullot ja lasit. Toki aamulla ovenkahvassa päivän lehti. Ja hotellin ovilla virkapukuiset ovenavaajasedät (kivat punaiset koppalakit!), jotka mielellään huikkasivat myös taksin tarvittaessa.

Hongkong Convention and exhibition Centre, Wanchai Ferry Pier

 

St. John´s Cathedral, Garden Road

Toinen toistaan korkeampia pilvenpiirtäjiä vieri vieressä

Ensimmäisenä aamuna käytiin viemässä viisumianomukset Kiinan konsulaattiin China Resources Buildingiin, viimeisenä aamuna kävimme hakemassa passimme viisumeineen takaisin. Loppuaika pitikin sitten saada kulumaan shoppaillen, kaupunkia ja nähtävyyksiä kierrellen. Star Ferryillä ajeltiin Kowloonin ja Hongkongin välit, Hongkongin saaren puolella ajeltiin söpöillä kaksikerroksisilla ratikoilla. Välillä bussilla, välillä taksilla, kun piti löytää kaikki Hongkongin huippuhifiliikkeet…

Paikallisella Hifihuoneella =)

Meidän kotikaiuttimet alkokin vaikuttaa melko minimaalisilta!

Maisema Tsim Sha Tsuilta Hongkongin puolelle oli vaikuttava, varsinkin pimeällä. Melkoisesti ja tosikorkeita neonvalaistuja pilvenpiirtäjiä. Tosin selkeitä ilmoja ei taida näillä seuduilla olla kovin usein, maisema oli suurimman osan aikaa sumupilvien peitossa. Avenue of Stars rantabulevardi toi mieleen syksyisen Los Angelesin – vaikka näistä paikallisista kuuluisista näyttelijöistä tunnistinkin ainoastaan Bruce Leen ja Jackie Chanin. Mutta samanlaiset tähdet ja kädenjäljet oli siis kadussa.

Avenue of Stars rantabulevardi, Tsim Sha Tsui

Victoria Peakilla piti tietenkin käydä, olipahan melkoiset maisemat nauttia Bubba Gump shrimp –lounasta! Peak on siis se ehkä musteista mustein Hongkongin nähtävyys: näköalapaikka 552 metrin korkeudessa, josta on huikeat näköalat yli kaupungin ja Victoria Harbourin. Hongkongilaisten oma yhdistelmä junaa ja vuoristorataa, ”Peak Tram”, kulkee lähes pystysuoraan kukkulaa pitkin Peakille.

Uskomattoman tuntuista olla korkeammalla kuin valtavien pilvenpiirtäjien huiput!

Toinen must oli Stanley Market, jossa olikin yllättäen ehkä sunnuntain sateesta johtuen aika rauhallista kierrellä. Shoppaillen. Jotainhan sieltä tarttui tietenkin mukaan, mm. kiinalaista sisustusta Shanghain kotiin. Tarjolla jälleen kerran ihan mitä tahansa.

Hongkong on siis suunnilleen Ahvenanmaan kokoinen alue manner-Kiinan kaakkoisosassa. Maa-alue kasvaa kaiken aikaa kun mereltä vallataan tilaa täytemaalla – rakentaminen oli kovasti käynnissä sekä Hongkongin saaren puolelta, että Kowloonin niemimaan puolelta. Hauskoja bambusta sidottuja rakennustelineitä rakennusten seinillä… Väestöä on jo 7 miljoonaa, mikä tekee alueesta yhden maailman tiheimmin asutetuimmista. Siltä se hiukan vaikuttikin - vaikka kun on jo tottunut Shanghain ihmispaljouteen, niin ei se enää niin hätkähdyttänyt.

Yksi miljoonista kauppakaduista

Pienten turistien poseeraus

Virallisesti tämä Kiinan neljänneksi suurin kaupunki on suomeksi Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Hongkong. Entinen brittisiirtomaa on nyt Kiinan hallinnassa (v. 1997 lähtien): "yksi maa, kaksi järjestelmää": Hongkong on hyvin autonominen osa Kiinaa: oma lainsäädäntö, valuutta (Hongkongin dollari HKD, HK$), tulli, lentoliikenneoikeudet ja maahanmuuttolaki. Ja vasemmanpuoleinen liikenne!

Hongkongia kuvataan paikaksi missä itä kohtaa lännen, ja se näkyy kyllä ihan katukulttuurissa ja arkkitehtuurissa. Koko kaupunki jotenkin huokui kosmopoliittista tunnelmaa, Shanghain vähän ”rähjäisyyteen” verrattuna. Ruokakulttuureissakin löytyi: kiinalaisten lisäksi eurooppalaisia, amerikkalaisia, japanilaisia, korealaisia ja ties mitä ravintoloita.

Viktoriaaninen Heritage 1881 ostoskeskus, hotelli - Canton Road, Tsim Sha Tsui

Kulttuurinautintoihimme kuului myös Hongkongin Filharmonian konsertti Hongkongin kulttuurikeskuksen konserttisalissa, missä makedonialainen pianisti Simon Trpčeski soitti Rachmaninovin pianokonserton no.2, filharmonian kapellimestarina Edo de Waart. 12€ lipuilla oli todella hyvä hinta/laatusuhde!

Hongkongin sanotaan olevan maailmankaupan keskus, ja kyllähän sieltä shoppailtavaa olis todellakin löytynyt. Tarjonnasta päätellen ihmiset käyttävät TODELLA PALJON kelloja ja käsilaukkuja! Asusteita, kenkiä, kameroita, kaikenmaailman elektroniikkahärpäkkeitä löytyi sadoista ja taas sadoista pienistä ja isoista liikkeistä. Hotellista pääsi suoraan hissillä yhteen monista jättimäisistä ostoskeskuksista, ja hotellin naapurustosta löytyi kaikki tarpeelliset boutiquet: Cartier, Chanel, Cucci, Dior, Burberry, Swarowski, Tiffany, Paspaley, Rolex…

 

Ja ellei halua shoppailla, kaupungissa riittää kyllä katselemista ja ihmettelemistä muutenkin – kaupunki itsessään on kuin iso taidemuseo!

Joka paikassa oli tosi paljon ihmisiä, ja kaikilla tuntui olevan hirveä kiire jonnekin? Päällimmäiseksi jäikin ehkä mielikuva hengästyttävästä, hektisen kiireisestä kaupungista. Mutta silti ainakin palveluammateissa olevat ihmiset ehtivät olla erittäin ystävällisiä, avuliaita, hymyileviä, ja (eikä kaikkein huonointa…) puhuivat ymmärrettävää englantia!

Kaiken kaikkiaan jollain tavalla ainutlaatuinen ja miellyttävä tunnelma, suosittelen ehdottomasti!

Iltainen Hongkongin saari